Kuannersuarni aatsitassat qaqutigoortut – Atortorissaarutit mingutsitsinnginnerusut

Silap pissusiata allanngoriartorneranut nunarsuaq tamakkerlugu akiuunnermi Kalaallit Nunaat qitiusumik inissisimalersinnaavoq.

Saqqummersitami matumani Kuannersuarni aatsitassat qaqutigoortut nunarsuatsinni mingutsitsinermik qanoq annikinnerulersitsisinnaanersut atuarsinnaavat.

Pingaartumik tassaapput saffiugassat qaqutigoortut sisamat alutornartunik atillit neodymium, dysprosium, praseodymium, terbium.

Saffiugassat taakku sisamat nunarsuatsinni kajungerisanik sakkortunerpaanik sananermi atorneqartarput – taakku atortunut mingutsitsinnginnerusunut ikaarsaartitsisussaapput: 

  • Biilit innaallagiatortut tamangajammik motooreqarput kajungerisanik sakkoortuunik ingerlatilinnik.
  • Nukissiornikkut Nunat Tamalaat Suleqatigiiffiat naapertorlugu biilit innaallagiatortut massakkut nunarsuatsinni 7 mio.
    missarpiaanniittut 2030-imi 140-millioningajannut amerlisussaapput – tassa 1.900%-imik annertuseriassallutik. 
  • Anorisaatit nutaaliat kajungerisanik sakkortuunik aamma atuinerat alliartuinnarpoq. Anorimik innaallagissiorneq 2018-mi 565 GW-imiit 2030-imi 2.000 GW-imut qaffariassangatinneqarpoq – tassa 250%-imik qaffassalluni. Tassunga sanilliullugu Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik innaallagissiorfiit annersaat, Utoqqarmiut Kangerluarsunnguaniittoq, 0,045 GW-mik tunniussisinnaassuseqarpoq. 
  • Sikkilit innaallagiatortut, knallertit kiisalu scooterit motooreqarput sakkortuunik kajungerisalinnik. 2030-ip tungaanut tunisat 60 millioningajannut qaffannissaat naatsorsuutigineqarpoq.
  • Kajungerisat sakkortuut aamma imaarsaatini, qarasaasiani, oqarasuaatini atortunilu innaallagiatortuni allarpassuarni atorneqartarput.

Quppernerni tulliuttuni kajungerisanik sakkortuunik nunarsuarmi pisariaqartitat 15-20%-iinik Kuannersuit qanoq pilersuisinnaanerat atuarsinnaavat – taamalu nunarsuarmi gassinik kiatsinnartunik aniatitsinerup akiorneqarneranut assut sunniuteqassalluni.

Atuaqqigit