GREENLAND MINERALS-ip innuttaasut aamma tusagassiorfiit apeqqutaat akissuteqarfigai

Kuannersuarni aatsitassarsiornikkut suliniummi akuttunngitsunik inuit tamat oqalliffianni apeqqutinik isorinnittunik saqqummiisoqartarpoq. John Mair, Greenland Minerals-imi Pisortaanerup - CEO – uani ataaniittumi oqallisissiami Sermitsiami apeqqutit amerlasuut akissuteqarfigai.

KUANNERSUARNI SULIASSAMUT ISORNARTORSIUINEQ UNIUISOQ

Allattoq CEO John Mair, Greenland Minerals.

Sermitsiami ulloq 23. januar 2021 atuagassiatut ilanngunneqarpoq.

➜ Dansk

Sermitsiaq ulloq 15. januar 2021 qulequtserlugu ”Kuannersuarni pilersaarut isornartorsiorneqartoq” ilanngutassiamik saqqummersitsivoq. Taanna tupaallatsitsivoq – tamannalu paasisinnaavarput. Tassami ilanngutassiami oqaatigineqartorpassuit eqqorsimappata, annertuumik aarleqquteqarnissaq pissutissaqarsimassagaluarpoq. Kisianni oqaatigineqartut qujanartumik eqqunngilluinnarput.

Ilanngutassiamut Manitoba University-mi ujarassiornermut professorip, Anton Chakhmouradianip, isornartorsiuinera aallaavigineqarpoq, taassuma oqaatigisimavaa thorium-imik qinngornernik ulorianartunik akulimmik, qaqqami pinngortitamiittunut ilaasumik, qanoq passussiniarnersugut Greenland Mineralsimiit paasissutissat tamanit pissarsiarineqarsinnaasut amigaataasut. Taanna Niels Henrik Hooge-mit Noah-meersumit aammalu professorimit Jan W. Storm van Leeuwen-imit taperserneqarpoq. Kisianni tamatuma oqaatigineqartut eqqornerulersinngilai.

Nalunaarusiat annertuut tusarniaanermut nittartakkamiipput

Pissusiviusuni Kuannersuarniittup thorium-ip passunneqarnissaa pillugu nalunaarusiat 800-nit amerlanerusunik quppernillit Namminersorlutik Oqartussat tusarniaanermut nittartagaanni tamanit pissarsiarineqarsinnaapput. Nalunaarusiat nunani tamalaani immikkut ilisimasalinnit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit suliarineqarput. Nalunaarusiat sukumiisumik misissorneqarput sivisuumillu akuersissuteqarnissamut suliaq ingerlanneqarpoq. Tamannalu tunngavigalugu nalunaarusiat tamanut ammasumik tusarniaassutigineqarsinnaasut akuerineqarpoq.

Najoqqutassat taama annertutigisut, 2020-imi decembarip 21-aniilli kalaallisut, danskisut tuluttullu tusarniaanermut nittartakkami pissarsiarineqarsinnaalersimasut, qanoq ililluni suliassaqarfimmi ilinniarsimasunit takkuitsoorneqarsinnaanersut, tupinnartorujussuuvoq. Innuttaasut teknikkikkut nalunaarusianik tunngaviusussanik 800-nik quppernilinnik atuartartut ikittuaraannaagunarput. Kisianni taakkua pissarsiarilertorneqarsinnaammata professorip paasissutissat amigaataanerarlugit oqariartuuteqarnera tupaallannartorujussuuvoq. Pingaartumik professori suliaqarnermut ukiorpassuarni malinnaasimanerarmat, tamanna eqqumiippoq.

Thorium-imik passussinissaq ASN-mi annertuumik nalilersuiffigeqqissaarneqareersoq nassuiarneqareersorlu aalajangersimalluinnarpoq. Piiaanermiit eqqaanissamut suliassap ingerlanissaa tamaat nassuiarneqarpoq. Thorium Kuannersuarniittoq inunnut imaluunniit avatangiisinut pissusiviusuni aarlerinaateqanngilaq, tamannalu aamma nalunaarusiani annertuuni suliassaqarfimmi nunarsuarmi immikkut ilisimasalinnit pikkorinnerpaanit suliarineqartuni allassimavoq. Taakkunani ersarilluinnartumik inerniliisoqarpoq igitassat maleruagassat malillugit isumannaatsumik inissisimatinneqarpata avatangiisinut imaluunniit inunnut sumiiffimmi najugaqartunut imaluunniit sulisussanut pissusiviusuni aarlerinaateqanngitsut. Taamaattumik thorium igitassatut inissisimatinneqassaaq. Thorium igitassaniittoq annikitsuinnaavoq – 0,02 aamma 0,33 % akornanni annertussuseqarluni aammalu avatangiisinut imaluunniit inuit peqqissusaannut aarlerinaateqarani. Tamanna immikkut misissuinermi najoqqutassani sammineqarpoq.  

Eqqunngitsumik oqariartuuteqarneq tunngavigalugu 1,5 mia. kr. ukiumut isertinneqartartussaat naaggaarneqassappat

Kuannersuarni suliassaq ukiorpassuarni pileriartuaarsimavoq. Tamatumunnga pissutaavoq Namminersorlutik Oqartussat uppernarsaatinut aamma pitsaassutsinik qulakkeernissamut qaffasissorujussuarnik, kisianni naapertuuttunik, piumasaqaateqarmata. Greenland Mineralsip hunnoruju million koruunit arlallit atorlugit ukiuni 14-ini ineriartortitsinermik suliaqareernerata kingorna, ASN-mut nassuiaatip aamma VSB-mut nassuiaatip tamanut ammasumik tusarniaassutigineqarnerisa aallartinnissaat Naalakkersuisut maannakkut akueraat. Taamaattumik tusarniaaneq aallartinneqarpoq.

Thorium-inut nalilersueqqissaartoqarsimanngitsoq, nalilersueqqissaarnerillu pissarsiarineqarsinnaanngitsut pillugu paasissutissanik Sermitsiaq saqqummiussimmat, tamanna suliassap nunani tamalaani malitassat qaffasinnerpaat malillugit ingerlanneqarnissaa qulakkeerniarlugu ilinniarsimasut pikkorissut suliaqarneranni, nunani tamalaani ilisimatuussutsikkut immikkut ilisimasalinnit ingerlanneqartuni, piginnaasaqarnernik pimoorussinermillu ersarilluinnartumik akuersinnginneruvoq. Tamanna aamma pimoorussilluni oqallinnermut, aatsitassanik qaqutigoortunik biilinut innaallagiatortunut, anorisaatit kaavittuinut il.il. atugassanik piiaanikkut nunarsuarmi silap pissusaata allanngoriartorneranut tunngatillugu suliniuteqarnermi aalajangiisuulluinnartumik inissisimalersinnaasumut, ineriartortitsinermi suliassamut neriulluarnartorujussuarmut tunngatillugu ingerlanneqartussamut, akisussaassuseqannginneruvoq. Aammalu minnerunngitsumik suliffissanut 900-it sinnilaarlugit amerlassuseqartussanut, kiisalu atugarissaarnermut ineriartornermullu akigititani ingerlaavartuni ukiumut 1,5 milliarder koruunit missaannik annertussuseqartunut Kalaallit Nunaata isertitassaannut, suliassamit pissarsiarineqartussanut, tunngatillugu akisussaassuseqannginneruvoq.

Ukiuni 14-ini ineriartortitsinermik suliaqarneq hunnoruju mio. koruuninik arlalinnik nalilik naammassivoq

Eqqagassat qinngornernik ulorianartunik akullit nakkutigineqarsinnaanngitsut professorimit tusarlugu innuttaasut aarlerissuteqarnerat paasilluarsinnaavarput. Kisianni pissusiviusut pissusiviusuupput. Soorunami thorium-imik allarpassuarnillu suliassami ilaatinneqartunik passussinissamut pilersaarutit tunngavilersorluagaasorujussuupput. Taamaannginneraaneq sunaluunniit nakutitsiniaaneruvoq. Suut tamarmik nalilersoqqissaarluagaapput aammalu nunani tamalaani malitassat qaffasinnerpaat aamma suliassaqarfimmi misilittagarpassuit malillugit ineriartortinneqarlutik. Suliap ingerlanerani ukiunik 14-nik sivisussusilimmik, suliffeqarfiit suliassaqarfinni Kuannersuarni suliassami qitiutinneqartut tamarmik iluanni paasisimasaqarluartut nunani tamalaani akuerisaasut immikkut ilisimasallit 30-t sinnerlugit akuutinneqarlutik, ingerlanneqarpoq. Avatangiisit isumannaallisaanerlu kiisalu Narsami inooqatigiinneq ukkatarineqarput.

Kinaluunniit nammineerluni isummersinnaatitaavoq, kisianni piviusut pissusiviusullu tunuinnarlugit nammineq piviusuuneraasinnaanngillat nassuiaasiorsinnaanatillu. Tunngaviusunik imaluunniit politikkimik pissuteqartumik aatsitassarsiorluni ingerlatsinissamut akerliusoqarsinnaasoq soorunami akuersaarparput. Taamaattumik ammasumik unneqqarissumillu oqallinnermi suliassamut tunngasortai tamaasa oqallisigerusuttorujussuuagut.

Greenland Mineralsimut apeqquteqarit

Kikkulluunniit uagutsinnut apeqquteqarnissamut tikilluaqqusaapput, aammalu ataatsimeeqateqarnissamut apersorneqarnissamullu piareersimavugut. Pilersitsiviulluartumik toqqaannartumillu oqaloqateqarnissaq qilanaaraarput. Kattuffiit, politikerit, politikkikkut partiit innuttaasullu apeqqutissaqarunik attavigissagaatigut kaammattorusuppagut. Kalaallit Nunaata ineriartorneranut pimoorussamik akisussaasuusut tamarmik suliassaq 900-t missaannik suliffissanik pilersitsiviusussaq, ukiumut ingerlaavartumik akigititani 1,5 mia. koruuninik Nunap karsianut pissarsititsisussaq aammalu nunarsuaq tamakkerlugu mingutsitsinngitsumut allanngortitsinermut annertoorujussuarmik iluaqutaasussaq pillugu oqaasissagut tusarusussanngippasigit, tamanna eqqumiigissavarput. Suliassaq pimoorussisumik siuariartornermut atugarissaarnermullu – taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni atugarissaarnerulernermut - iluaqutaasinnaavoq. Isornartorsiuisarnissaq pingaaruteqarpoq. Kisianni aamma tunngavissalimmik tunngavilersuutigineqartut aammalu suliaqarnerup annertoorujussuup ingerlanneqareersup tusaaniarnissaat pingaaruteqarpoq.

PISSUSIVIUSUT: Thoriumimik inissiineq

Thorium pinngoqqaatit Kuannersuarni tamarmi nassaassaareersut ilagaat. Taamaattumik ukiuni milliuunikkaani Narsap kuuani thoriuminit aamma uranimit annikitsumik pingaaruteqanngitsumillu kuugussaasoqartarsimavoq. Suliassami atortussat sumiiffiisa aammalu Narsami erngup imerneqarsinnaasup akornanni tigussaasumik attaveqartussaanngilaq. Aatsitassat qaqutigoortut piiarneqarneranni thorium saniatigut ilanngullugu qaqinneqartassaaq. Tamanna niuernikkut naleqanngilaq. Taamaattumik igitassat thorium-imik akullit tamakkerlugit uterteqqinneqartassapput aammalu sumiiffimmi isumannaatsumi igitassatut sinneruttutut inissisimatinneqassalluni. Ilimanaateqanngilluinnartumik igitat qaqqap innaatigut kuullutik, tamanna sivikitsuaraannarmik pinngortitamut sunniuteqartussaavoq. Tamanna Narsami imermut imerneqarsinnaasumut sunniisussaanngilaq. Tamatuma pinissaanut annertoorujussuarmik nunap sajunneranik pisoqartariaqarsorinarpoq. Tassunga atatillugu periarfissatut eqqarsaatigineqarsinnaasut tamarmik misissorneqarput. Piffissap ingerlanerani thorium-inut niuerfeqalissappat, thorium igitassatut sinneruttutut niuerutigalugu atorluarneqarsinnaassaaq. Thorium-imik suliaqarnissaq passussinissarlu sukumiisumik ASN-mi nassuiarneqarpoq.

PISSUSIVIUSUT: Aatsitassat qaqutigoortut nunarsuarmimingutsitsinnginnerulersitsissapput

Kuannersuit aatsitassanik qaqutigoortunik akoqarput. Pingaarnerpaajupput Neodymium, Dysprosium, Praseodymium aamma Terbium. Saffiugassat sisamat taakkua nunarsuarmi kajungerisanik sakkortunerpaanik, ilaatigut biilit innaallagiatortut motooriinut aamma anorisaatit kaavittuini atorneqartartunik, ineriartortitsinermut atorneqartarput. Inuussutissarsiut taanna ukiuni aggersuni annertoorujussuarmik siuariartussasoq naatsorsuutigineqarpoq. Biilit innaallagiatortut tamarluinnangajammik motoorii innaallagiatortut aatsitassanik qaqutigoortunik akoqarput aammalu biilit innaallagiatortut ukiumit 7 million-iniit 140 million-inut amerlinissaat naatsorsuutigineqarmat, pisariaqartitsineq annertoorujussuarmik annertunerulertussaavoq. Aamma cykelit inaallagiatortut, knallertit innaallagiatortut, suliffissuarni pumpit, qarasaasiat aamma oqarasuaatit angallattakkat aatsitassanik qaqutigoortunik akoqarput. Naatsorsuutigineqarpoq Kuannersuit nunarsuarmi aatsitassanik qaqutigoortunik pisariaqartitsinerup 15-20 procentiinik pilersuisinnaasoq. Kalaallit Nunaat nunarsuarmi CO2-mik aniatitsinerup akiorniarneqarnerani nunani siuttuulissaaq.

PISSUSIVIUSUT: Kuannersuit Kalaallit Nunaannut nunarsuarmullu iluaqutaanera

Kuannersuarni suliassaq maannakkut tamanut ammasumik tusarniaassutigineqarpoq. Suliassaq suliffissanik 900-nik pilersitsisussaavoq. Nunap karsianut aningaasaqarnikkut pissarsissutaasussat akigititani ingerlaavartuni ukiumut 1,5 mia. koruuniusussaapput. Peqatigisaanik aatsitassat qaqutigoortut nunarsuarmi niuerfinni pisariaqartitsinerup 15-20 procentianik annertussuseqartussaapput, taamaalillunilu nunarsuarmi mingutsitsinnginnerulersitsisussaallutik. Taamaattumik Kalaallit Nunaat nunarsuarmi CO2-mik aniatitsinerup annikillisinneqarnissaanut malunnaatilimmik ilapittuisunngorsinnaavoq. Kuannersuarni suliffissat assigiinngitsunik suussusillit neqeroorutigineqalertussaapput. Kuannersuarni ulluni aalajangersimasumik amerlassusilinni sulilluni aammalu ulluni aalajangersimasumik amerlassusilinni sulinngiffeqartarluni, sinerissami illoqarfinni najugaqaannartoqarsinnaavoq.