Kalaallit Nunaata kujataani Kuannersuarni suliniutip kujataata kitaaniit 8km missaannik ungasissuseqartumiippoq Narsaq.

Narsaq Kommune Kujallermiippoq maannakkullu 1.374 missaanniittunik inuttussuseqarluni. Narsarsuup mittarfianiit 43 km-inik ungasitsigisumiippoq ukiorlu naallugu umiarsuaqartarluni.

Ukioq 1830-imi nunasisoqarpoq, taamani illoqarfiup Qaqortup eqqaani niuertoqarfittut tunngavilerneqarpoq.

1880-ikkunni najugaqarfiup kangerliumarnertaani talittarfiliortoqarnerani sumiiffimmi ilisimatusartoqarsinnaalerpoq, 1900-kkunnilu nunap sananeqataanik misissuisoqarnerani ujaqqanik qaqutigoortunik aatsitassanillu immikkuullarilluinnartunik peqarnera paasinarsisinneqarpoq.

Sorsunnersuit aappaata kinguneralaannguani aningaasaqarnerup annertusinera/suliffissuaqarneq siulleq pivoq inuit Kalaallit Nunaanni tamaneersut uumasunik toqoraavimmi aammalu saarullinnik tunisassiorfimmi suliniarlutik tikerarmata.

KUANNERSUARNI AATSITASSARSIORNEQ UKIUT 50-IT SINNERLUGIT NALILERSORNE-QARSIMAVOQ

NARSAQ fishing

 1955-imi danskit atomimik nukissiorneq pillugu ataatsimiititaliaata maanna Kuannersuarnik taaneqartartumi uraneqarluarnera paasisimavaa. Kuannersuarnut tunngatillugu ukiuni 30-ni tulliuttuni teknikkikkut misissuinerni Narsaq akuttunngitsumik aallaaviusarpoq. Tassunga ilanngullugu piiaaffissamut nunap iluatigut 860 meterinik takitigisumik sulluliorneq misileraanermut annertuumik katersuinissaq siunertaralugu.

Kuannersuarni uranimik piianissamut akerliusumik aalajangiisoqareernerata kingorna Kuannersuarni sulineq 1983-imi unitsinneqarpoq.

2007-miit 2011-ip tungaanut ukiup pinerini tallimani Greenland Minerals 60.000 meterinik qillerisimapput Kuannersuarnilu aatsitassarsiornermut tunngasunik suliaqarsimallutik. 2011-miilli suliffeqarfik avatangiisinut tunngasunik paasissutissanik annertuunik katersisimavoq suliniummullu tunngatillugu aningaasatigut, inuiaqatigiinnik avatangiisinillu misissuisimalluni.