Immami anorimit nukissiuutiniit mobiilinut nutaaliaanerpaanut saviminissat qaqutigoortut nukissiuutitsinnut, teknologeeqarnitsinnut aammalu inuunitsinni annerpaartaasuni mingutsitsisuunngitsunut ilaapput.

Saviminissat qaqutigoortut siunissamut “torrallatamut” avatangiisinullu ajoqutaanngitsumut uumassusilinnit pilertunit ikummatissartaqanngitsumut pingaarutilipilussuupput. Batteerini, kajungerisuni, biilinik innaallagiatortuni teknologi nutaaq atorlugu qarasaasiatigut atortorissaarutinilu nassaassaapput.

 Uses Icons

Piffissaq illoqarfinnut nussornermut, silap pissusaata allanngoriartorneranut, maskiinanut suliassanngortitsiortornernut, isumalluutinik unammillernernut, nukissiornerit minguinnerunissaanut, attaveqatigiinnermullu attuumassutilik.

Piffissaq nioqqutissanik nutaanik, teknologiimik atortorissaarutinik, sanaartorfiusoq nukissiuutinik nungusaataanngitsunik atuiffiusoq kiisalu atuisut piumasarisaasa ineriartortut naapertorlugit atortorissaarutinik atuilerneq. Nioqqutissat teknologiillu angallattakkat, torrallatat, digitaliusut, atassutillit pingaarnertullu avatangiisinik mingutsitsisuunngitsut.

Nutaaliorneq immikkut ittunit annertusiartuinnartumik tapersersorneqarpoq, taakkualu pisariaqartippaat savimernit “qannikitsunnguit” immikkuullarissulluunniit, tassa teknologii suli pitsaanerusunngortinniarlugu teknologiimillu atortorissaarutinik nutaanik ineriartortitsisinnaalersitsisut. Saviminissat qaqutigoortut savimerngiupput immikkut ittut kiisalu teknologiikkut piviusunngortitsinissamut pingaaruteqarluinnartut.

Saviminissat qaqutigoortut mingutsitsinngitsumik nukissiornermi qitiupput aammalu tassaalluni drivhusgassini aniasitsinernik ikummatissanillu uumassusilinnik pilersunik atuisuunermik annikillisaaqataasunik mingutsitsinngitsunik teknologiiusunik nukissiuuteqarnissamut kajumissaataanerpaasut.

Saviminissat qaqutigoortut nunarsuarmi kajungerisunik sakkortunerpaanik pilersitsisarput, kingunerisaanillu anorimik nukissiuutit, biilit innaallagiatorlutillu ikummatissatortut innaallagiatortullu kiisalu elektronikkikkut atortorissaarutit amerlasuut ninngusuujunissaannut pingaaruteqarnerpaapput. Saviminissat qaqutigoortut skærmini saatsuni mobilinilu nutaaliaasuni fosforisut atorneqartarput. Taakkuali saniatigut aamma batteerini immeqqittakkani atorneqartarput.

Taamaattumik saviminissat qaqutigoortut nukissiuutit pitsaanerulersinnissaannut, innaallagissiuutit piujuartitsisut annertunerunissaannut kiisalu drivhusgassini aniasitsinerit annikillisinnissaanut makromik naalakkersuinikkut suliniutinik nunarsuarmi aqutsinermi pingaaruteqartorujussuupput. Suliniutit naalakkersuisunit assigiinngitsunit siulersorneqartut 2025-ip tungaanut saviminissat qaqutiguut piumaneqarnerata affaasa pilersissavaat, tamatumalu nassataanik makro eqqarsaatigalugu saviminissat qaqutigoortut piumaneqarnerulissallutik.

Urani orsussaavoq niuerluni nukissiorluni atomimik ingerlatilimmik innaallagissiornermi atorneqartartoq.

Atomip nukinga taannatuaavoq innaallagissiornermi tunngaviusumik annertussutsimik pilersitsisartoq kulstoffimik aniasitsineq ajortoq.

2016-imi niuerluni nukissiorluni atomimik ingerlatillit innaallagissamik 2,490 TWh-mik pilersitsipput, nunarsuaq tamakkerlugu innaallagissiornerup 10,6 %-igisaanik.  Nukissiorfiit atomimik ingerlatillit maanna 58-it pilersinneqaleruttorput 160-inillu ilaqqinneqarnissaat pilersaarutaavoq.  Silap pissusaata sunniutissaasa aqunniarsarineranut tunisassiorneq taanna qitiuvoq.

Uranimik tunisassiortut annerpaat ilagaat Kazakhstan, Canada aamma Australia.

Zinki ukiorpassuarni inunnit atorneqartarsimavoq.

Zinkip manngertornernaveequtitut qallersuutitullu (saviminernut sisannullu) atorneqartarnera nalinginnaaneruvoq. Zinkit ullutsinni tunisassiarineqartut affaat saviminernik manngertornernaveersaatitut qallersuutitut atorneqartarpoq.

Zinki kanngussanut atorneqartarpoq, matumani kanngussak aappaluttoq kanngussamik 3%-imiik 45%-imut akuneqartarpoq.

Zinki aamma inunnut, uumasunut, naasunut tappiorannartunullu pingaaruteqarpoq.

Zinkimik niuerneq aatsaat taama qaffasitsigaaq siunissarlu ungasinnerulaartoq isigalugu isumalluarnnarpoq pissutigalugu zinkimik peqassutsitigut ernumasoqarmat.

Fluorspari (flourite, CaF2) aatsitassaavoq suliffeqarfissuarni akuutissanut, marriornermi hydrometallurgilu periuseralugu saliinermi atorneqartartoq.

Fluorspari nunarsuarmi niuernermi 2 mia. US dollarinik naleqarpoq ukiumullu piumaneqarnera 6Mt-iulluni.

Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu fluorsparip piumaneqarnera pitsaasumik ingerlavoq aammalu ukiuni qulini tulliuttuni nunarsuarmi BNP-iata qaffannissaa naatsorsuutaalluni.

Kina Mexicolu nunarsuarmi tunisassiortut annersarigallarpaat, nunarsuarmi tunisassiarineqartut 80%-ii tunisassiaralugit.